Teollisuuden investoinnit tähtäävät usein tuotannon kasvattamiseen, kapasiteetin lisäämiseen tai uusien tuotteiden valmistamiseen. Kannattavuutta voidaan kuitenkin parantaa myös toisella tavalla: käyttämällä energiaa tehokkaammin.
Tämä erottaa energiatehokkuusinvestoinnit monista muista investoinneista. Kun tuotantoa kasvatetaan, kasvavat yleensä myös raaka-aine-, työvoima-, logistiikka- ja energiakustannukset. Energiatehokkuusinvestoinneissa tavoitteena on sen sijaan vähentää kustannuksia nykyisellä tuotantotasolla.
Jokainen säästetty energiayksikkö näkyy suoraan pienempinä käyttökustannuksina ilman, että tuotantomääriä tarvitsee kasvattaa. Siksi energiatehokkuus on yksi harvoista investointikohteista, joiden vaikutus kohdistuu suoraan kustannusrakenteeseen.
Teollisuuden energiatehokkuus on muutakin kuin energiankulutuksen vähentämistä
Energiatehokkuus yhdistetään usein energiankulutuksen vähentämiseen. Teollisuudessa yhtä tärkeää on kuitenkin tarkastella sitä, kuinka tehokkaasti hankittu energia saadaan hyödynnettyä.
Tuotantoprosesseissa energia muuttuu halutuksi lopputuotteeksi, mutta samalla syntyy väistämättä myös lämpöä. Energiatehokkuuden näkökulmasta keskeinen kysymys ei ole pelkästään se, kuinka paljon energiaa kulutetaan, vaan kuinka suuri osa siitä saadaan lopulta tuottavaan käyttöön.
Mitä useampaan käyttötarkoitukseen sama energia voidaan hyödyntää, sitä parempi on koko laitoksen energiatehokkuus.
Energiavirtojen tarkastelu paljastaa säästöpotentiaalin
Monissa teollisuuslaitoksissa energiaa poistuu rakennuksesta samaan aikaan, kun sitä ostetaan lisää muuhun käyttöön. Prosesseista syntyvää lämpöä johdetaan ulos ilmanvaihdon mukana, jäähdytysjärjestelmien kautta tai jätevesiin, vaikka kiinteistöä lämmitetään erikseen kaukolämmöllä, kaasulla, öljyllä tai sähköllä.
Tällaisissa tilanteissa energiatehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi ilman muutoksia varsinaiseen tuotantoprosessiin. Avainasemassa on koko laitoksen energiavirtojen ymmärtäminen.
Kun energiaa tarkastellaan kokonaisuutena, löytyy usein käyttökohteita energialle, joka on aiemmin päätynyt hyödyntämättömänä ympäristöön.
Prosesseista talteen otettua energiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi:
- kiinteistön lämmityksessä
- käyttöveden lämmityksessä
- tuloilman lämmityksessä
- tuotantoprosessien esilämmityksessä
- varasto- ja logistiikkatilojen lämmityksessä
- muiden prosessien energiatarpeissa
Joskus energiansäästö löytyy paikasta, jota ei pidetä energialähteenä
Teollisuuden energiatehokkuutta kehitettäessä kiinnostavimmat mahdollisuudet löytyvät toisinaan paikoista, joita ei perinteisesti nähdä energiantuotannon näkökulmasta.
Datakeskuksissa keskeinen haaste on palvelinlaitteiden jäähdyttäminen. Samalla jäähdytyksessä syntyy kuitenkin jatkuvasti lämpöenergiaa. Bittiguru Oy:n datakeskuksessa tämä lämpö otetaan talteen ja hyödynnetään rakennuksen lämmityksessä lämpöpumppuratkaisun avulla. Näin jäähdytystarpeesta syntyy samalla hyödyllinen energiavirta kiinteistön käyttöön.
Esimerkki havainnollistaa hyvin energiatehokkuuden perusajatusta: kyse ei ole aina energian kulutuksen vähentämisestä, vaan siitä, kuinka monta kertaa sama energia voidaan hyödyntää ennen kuin se poistuu järjestelmästä.
Hukkalämpö on yksi käytännön esimerkki energiatehokkuudesta
Yksi yleisimmistä teollisuuden energiatehokkuuden kehittämismahdollisuuksista on prosesseissa syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen.
Talteen otettua lämpöenergiaa voidaan käyttää esimerkiksi tuotantotilojen, varastojen ja toimistojen lämmitykseen sekä käyttöveden lämmittämiseen. Tällöin osa aiemmin ostetusta energiasta voidaan korvata energiavirralla, joka on jo kerran maksettu ja käytetty.
Hukkalämpö ei kuitenkaan ole energiatehokkuuden synonyymi, vaan yksi esimerkki siitä, kuinka sama energia voidaan hyödyntää useammin kuin kerran. Juuri tällainen ajattelu on tehokkaan energiankäytön ytimessä.
Energiatehokkuus näkyy parhaimmillaan suoraan yrityksen tuloksessa
Monien investointien kannattavuus perustuu siihen, että yritys pystyy myymään enemmän tuotteita tai kasvattamaan markkinaosuuttaan. Energiatehokkuuden kohdalla tilanne on erilainen.
Kun energiakustannukset pienenevät, hyöty syntyy riippumatta markkinatilanteesta tai tuotantomäärien kasvusta. Säästö näkyy suoraan liiketoiminnan kustannuksissa ja sitä kautta yrityksen tuloksessa.
Tästä syystä energiatehokkuusinvestointien vaikutus on usein poikkeuksellisen selkeä. Ne eivät ainoastaan vähennä energiankulutusta, vaan parantavat myös yrityksen kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä.
Teollisuuden energiatehokkuus on jatkuvaa kehittämistä
Teollisuuden energiatehokkuus ei ole yksittäinen projekti tai teknologiaratkaisu. Se on jatkuvaa energiavirtojen tarkastelua ja kehittämistä.
Monessa teollisuuslaitoksessa merkittävä osa energiansäästöpotentiaalista löytyy edelleen energiasta, joka poistuu prosesseista hyödyntämättömänä. Tämä koskee erityisesti teollisuuden hukkalämpöä, jota syntyy useissa tuotantoprosesseissa. Tämän vuoksi energiatehokkuuden kehittäminen kannattaa aloittaa selvittämällä, missä energiaa syntyy, mihin sitä käytetään ja missä sitä menetetään.
Kun energiavirrat tunnetaan, voidaan tunnistaa toimenpiteet, jotka parantavat energian käyttöä, vähentävät kustannuksia ja vahvistavat yrityksen kannattavuutta ilman tuotannon kasvattamista.
Mistä energiatehokkuuden kehittäminen kannattaa aloittaa?
Teollisuuden energiatehokkuuden parantaminen ei ala teknologiavalinnoista vaan nykytilan ymmärtämisestä. Kun laitoksen energiavirrat tunnetaan riittävän tarkasti, voidaan tunnistaa toimenpiteet, joilla saavutetaan suurin vaikutus kustannuksiin, energiankulutukseen ja päästöihin.
Calefa auttaa tunnistamaan kohteet, joissa energiatehokkuutta voidaan parantaa hyödyntämällä jo olemassa olevia energiavirtoja. Ota yhteyttä, jos haluat selvittää oman laitoksesi säästöpotentiaalin.
