Teollisuuden toimijoiden kannattaa hyödyntää leasing-rahoitusta energiatehokkuusinvestoinneissa aiempaa rohkeammin. Calefan Petri Vuoren mukaan poikkeuksellisen lyhyen takaisinmaksuajan hankkeita jää edelleen toteuttamatta.
Teollisuudessa ja energiasektorilla eletään ristipaineessa: investointipäätöksiä harkitaan pitkään, vaikka samaan aikaan vaatimukset energiatehokkuuden parantamisesta, päästöjen vähentämisestä ja kilpailukyvyn vahvistamisesta kiristyvät.
Vuoren mukaan epäröinti johtuu usein sekä epävarmasta taloustilanteesta että siitä, että hankkeen rahoitus ja käytännön toteutus koetaan työläiksi. Tämän seurauksena myös nopeasti itsensä takaisin maksavia energiatehokkuus- ja päästövähennyshankkeita siirtyy.
Tässä artikkelissa pureudutaan yleisimpiin kassavirtapositiivisiin energiainvestointeihin liittyviin myytteihin, ja näytetään, miten hyvin suunniteltu hanke voi parantaa yrityksen kassavirtaa jo käyttöönotosta lähtien.
Mitä kassavirtapositiivinen investointi tarkoittaa?
Kassavirtapositiivinen investointi tarkoittaa käytännössä, että investoinnin tuomat säästöt ovat suuremmat kuin investoinnin kuukausittaiset kustannukset. Periaate on yksinkertainen; ratkaisu mitoitetaan niin, että saavutettavat säästöt ylittävät rahoituksen (esimerkiksi leasingin) maksuerän.
Vuori korostaa, että leasingissä maksuaikataulu voidaan sitoa käyttöönottoon: maksuerät alkavat vasta, kun laitos on tuotannossa. Näin investointi ei tyypillisesti sido pääomaa rakentamisen aikana, ja parhaimmillaan toteutus voi parantaa kassavirtaa heti ensimmäisestä käyttöpäivästä alkaen.
Investoinnin tuomiin säästöihin lasketaan tässä yhteydessä vain kustannuksista syntyvät säästöt, vaikka investointi synnyttäisi lisäksi esimerkiksi päästövähennystä tai parantaisi tehtaan läpimenoaikaa. Nämä hyödyt realisoituvat kassavirtapositiivisuuden lisäksi.
Mikä jarruttaa energiainvestointeja?
Monessa organisaatiossa on pitkään totuttu tekemään energiahankkeet “omina investointeina”, jolloin päätös kytkeytyy helposti investointikattoihin ja pääoman saatavuuteen.
Samaan aikaan energiamarkkina ja tuotantotavat muuttuvat nopeasti. Ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseen on tarjolla, mutta esimerkiksi teollisuusyritykset eivät halua sitoutua suuriin kertainvestointeihin.
Tässä tilanteessa rahoitusmalli ja hankkeen modulaarinen toteutus voivat olla avaintekijöitä investointikynnyksen madaltumiseen.
7 myyttiä kassavirtapositiivisista investoinneista
Myytti 1: Kassavirtapositiivinen investointi vaatii ison alkupääoman
Kassavirtapositiivisuus ei tarkoita, että yrityksen täytyy ensin sitoa iso summa omaa pääomaa.
Vuoren mukaan yksi keskeinen hyöty esimerkiksi leasing-mallissa on, että asiakkaan ei tarvitse tehdä suurta kertainvestointia, vaan kustannus jakautuu sovittuihin kuukausi- tai vuosieriin. Samalla saavutetaan energiasäästöjä sekä päästövähennyksiä jo takaisinmaksun aikana.
Näin investointi voidaan toteuttaa myös silloin, kun pääoman sitomista halutaan syystä tai toisesta välttää.
Petri Vuoren huomio: “Kannattaa pyytää jo kartoitusvaiheessa laskelma, jossa investoinnin kuukausittainen säästö ja rahoituksen maksuerä esitetään rinnakkain. Calefalla investointi mitoitetaan siten, että säästö ylittää kyseisen ajanjakson maksuerän.”
Myytti 2: Leasing-rahoitus rasittaa kassaa jo projektin aikana
Moni ajattelee, että rahoituksen maksuerät alkavat heti, vaikka laitos olisi vielä suunnittelussa tai toimituksessa. Vuoren mukaan Calefan projekteissa leasing-maksut lähtevät liikkeelle vasta, kun laitos on otettu käyttöön.
Vuoren mukaan ero on kassavirran kannalta olennainen: rakentamisen aikana leasing-rahoitusta ei tarvitse lyhentää, vaan ensimmäinen maksuerä ajoittuu vaiheeseen, jossa ratkaisu alkaa tuottaa säästöjä maksuerän kattamiseksi.
Myytti 3: Energiatuki ja leasing-rahoitus eivät sovi yhteen
Energiatuki voi olla tärkeä osa energiatehokkuusinvestoinnin rahoitusta. Se ei myöskään sulje pois leasing-rahoitusta. Vuori nostaa esiin, että myös leasing-mallilla toteutettuihin hankkeisiin voidaan saada energiatuet (esimerkiksi Business Finlandin kautta).
Vuori huomauttaa, että tuen vaikutus voi olla hyvin konkreettinen: sen avulla voidaan esimerkiksi kattaa leasing-rahoituksen mahdollinen aloitusmaksu, joka voi olla noin 10 % investoinnin arvosta.
Myytti 4: Energiatehokkuushankkeelle on vaikea löytää rahoittajaa
Calefan ratkaisut toteutetaan modulaarisina kokonaisuuksina, mikä Vuoren mukaan auttaa myös rahoituksessa.
“Leasing-kumppani arvioi aina riskiä “pahimman mahdollisuuden” kautta. Modulaarinen, selkeästi rajattu toimitus on rahoittajalle usein hyvä valinta.”
Tämä avaa mahdollisuuksia toteuttaa hankkeita, jotka muuten jäisivät investointibudjetin ulkopuolelle.
Myytti 5: Leasing-mallissa investoinnin hyödyt eivät näy käytännössä
Vuoren mukaan on tärkeää ymmärtää hankkeen koko elinkaari. Leasing-kauden jälkeen omistus siirtyy sataprosenttisesti asiakkaalle. Tällöin myös kaikki jo leasing-kauden aikana toteutuneet hyödyt realisoituvat asiakkaalle: lämmön- ja energiantuotannon kustannukset pienenevät pysyvästi ja päästövähennykset jäävät voimaan.
“Käytännössä tämä tarkoittaa kilpailuetua vuosikymmeniksi; halvempia energiakustannuksia, mahdollisesti tehokkaampaa tuotantoa esimerkiksi jäähdytyksen kautta, sekä parempaa asemaa päästöjen näkökulmasta.”
Petri Vuoren huomio: “Tyypillinen leasing-sopimus voi olla esimerkiksi 4–6 vuotta, kun taas laitoksen elinikä on vuosikymmeniä. Tällöin suurin osa säästöistä kertyy pitkällä aikavälillä asiakkaalle.”
Kassavirtapositiivisuudella energiatehokkuuteen
Kassavirtapositiivinen malli on yksi hyvä tapa saada energiatehokkuushanke liikkeelle, kun paine päästövähennyksiin ja energiatehokkuuteen kasvaa.
Vuoren ydinajatus on, että hyviä hankkeita ei kannata jättää toteuttamatta, mikäli rahoitusratkaisu on mahdollinen. Kun säästöt ovat ennakoitavissa ja rahoitus mitoitetaan niitä vasten, investointi parantaa kassavirtaa jo käyttöönotosta alkaen.
Haluatteko arvion siitä, miltä kohteen kuukausikassavirta voisi näyttää? Kartoituksessa AmbiHeat- tai AmbiSteam-laitoksesta mitoitetaan ratkaisu ja rahoitusrakenne asetettujen tavoitteiden mukaiseksi.
Lisätietoja:
Petri Vuori
Toimitusjohtaja
040 553 4427
petri.vuori@calefa.fi
