Edulliset sähkötunnit ovat rohkaisseet sekä energiayhtiöitä että teollisuutta investoimaan viime vuosina sähkökattiloihin. Sähköistyminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sähkökattiloita, vaan laajempaa siirtymää, jossa sähköä käytetään lämmön tuottamiseen, jalostamiseen ja olemassa olevan lämmöntuotannon tehostamiseen.
Sähkökattiloiden rinnalla esimerkiksi lämpöpumput mahdollistavat energian moninkertaisen hyödyntämisen: Hukkalämmöt käytetään hyödyksi ja samalla lämpöpumppujen käyttöä voidaan optimoida halpojen sähköntuntien mukaisesti.
Energiateollisuus ry:n kaukolämpöasiantuntija Mikko Vuorenmaa arvioi sähkökattilabuumin jatkuvan vielä joitakin vuosia, mutta kysyntä tasaantunee tämän jälkeen.
“Lämmön kysyntä on Suomessa kuitenkin rajallista ja sähkökattiloita ei määräänsä enempää mahdu tätä kysyntää kattamaan”, hän kertoo.
Lämpöpumput ja hukkalämpö sähköistymisen ytimessä
Sähkökattilabuumin kasvaessa hukkalämpöjen rooli tulee kasvamaan. Teollisuus, datakeskukset ja jätevedenpuhdistamot tuottavat valtavia määriä matalalämpötilaisia energiajakeita, jotka voidaan kerätä talteen ja jalostaa kaukolämpöverkkoon sopivaksi.
Vuorenmaa arvioi, että hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa.
“Lämpöpumppukapasiteetti tulee moninkertaistumaan tulevina vuosina. Hukkalämpöjen hyödyntäminen on toki riippuvaista siitä, millaisia hukkalämmönlähteitä syntyy. Esimerkiksi datakeskukset ja niihin liittyvät päätökset ovat tässä kiinnostavassa roolissa”, Vuorenmaa pohtii.
Myös vedyn tuotannossa syntyy merkittäviä määriä hukkalämpöjä, jotka tulevaisuudessa voidaan hyödyntää osana energiajärjestelmää. Näin ollen saatavilla olevan hukkalämmön määrä markkinoilla vain lisääntyy.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö lähes nollaan
Jo nyt hukkalämpöratkaisut sähköistävät kaukolämmöntuotantoa vauhdilla. Calefan lämpöpumppuratkaisut johtivat kesällä 2025 voimalaitosten savupiippujen hiljenemiseen jo neljällä paikkakunnalla.
Energiateollisuuden Mikko Vuorenmaa näkeekin, että kaukolämmön sähköistyessä fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee tippumaan ainakin hyvin lähelle nollaa vielä tällä vuosikymmenellä.
“Bioenergia säilyy kuitenkin tärkeänä osana energiajärjestelmää, sillä sitä tarvitaan etenkin kylmimpien jaksojen lämmöntarpeen kattamisessa”, hän kertoo. Monipuolinen tuotantopaletti on myös tärkeää sekä yksittäisen verkon että Suomen energiajärjestelmän toimitusvarmuuden kannalta.
“Lämpöpumpuilla voidaan osaltaan vähentää puun hinnannousun vaikutusta energianhinnassa sekä monipuolistaa lämmöntuotantoa”, Calefan Antti Porkka lisää.
Suomi on sähköistyvän lämmöntuotannon mallimaa
Vuorenmaan mukaan Suomessa ollaan lämmöntuotannon sähköistymisen osalta hyvissä kantimissa.
“Itselleni näyttäytyy, että Suomi on sähköistyvien ratkaisujen eturintamassa. Olosuhteet ovat meillä huippuluokkaa ja kaukolämmön lisäksi sähköistymispotentiaalia löytyy runsaasti myös teollisuudesta.”
Sähköistymiseen perustuvien ratkaisujen hyödyntämistä auttavat Suomen edulliset sähkötunnit, jotka ovat eurooppalaisittain halvimpia. Myöskään innovatiivisista ratkaisuista ei ole puutetta.
“Lämpöpumpputekniikkamme mahdollistaa erinomaisella hyötysuhteella hukkalämmön hyödyntämisen ja tuotannon sähköistämisen. Näin haluamme viedä omalta osaltamme Suomen energiajärjestelmän murrosta eteenpäin”, Calefan Antti Porkka kertoo.
